uutta inspiraatiota

Istun asuntovaunun reunalla. Tuulenvire pyyhkäisee naamaani, kuulen meren pauhaavan muutamien metrien päässä ja hengitän sisään raikasta ilmaa. Avaan silmäni ja nään kuinka aallot  törmäävät rantaan enkä malta odottaa, että pääsen veteen.

Muutama viikko sitten onnekseni pääsin leirille surffaamaan saaren ylänokkaan. Siellä koin ja elin uutta elämäntapaa, surffausta. Uudesta-Seelannista löytyy lukuisia rantoja tähän käyttöön, itse leirillä kolusimme muutan läpi.

Daisy Bay

Sandy Bay

Baylys Beach

Whale Bay

The ocean beach

Tältä reissulta sain paljon irti. Kehityin surffauksessa jonkin verran. Aallot eivät olleet joka päivä mahtavia, mutta edes kerran pääsimme nauttimaan isommista aalloista. Vettä meni nenään sekä keuhkoihin ja surffilaudat lenteli sinne tänne. Neljän tunnin taistelun jälkeen voimia ei riittänyt mihinkään, oli aika lähteä jäätelölle. Kuljimme paikasta toiseen yhdessä 8 hengen porukassa asuntoautolla. Iltaisin paahdoimme vaahtokarkkeja tulen ympärillä ja päivät vietimme rannalla. Reissu inspiroi minua. Koin täysin uuden elämäntavan, josta otin hieman mallia omaani. Opin ottamaan elämän rennosti, kuten leirillä teimme. Heräsimme milloin ikinä heräsimmekään, päätimme kohteemme ja ajoimme sinne ennen päivän koittoa. Välissä saatoimme käydä jätskillä, kävelyllä tai uinnilla.

Leiristä inspiroituneena olen alkanut surffaamaan lähes joka päivä. Rantani täällä kotikaupungissani on hyvä ranta surffaamisen opetteluun ja aallot eivät yleensä kasva kovin isoiksi.

kotikaupunki Whakatane

Viimeiset päivät, jotka minulla on täällä jäljellä kuluvat surffaten, kavereitten kanssa hengaillen ja tavaten tuttuja sanoen hyvästit. Tiedossani on myös muutama pienenpi retki esimerkiksi venematka aktiiviselle tulivuorelle ja kajakointia läheisellä saarella. Viimeinen koulupäivä on jo ohi. Hieman haikealta tämä alkaa tuntumaan. Lähtö ei vieläkään tunnu todelta, joten itkuja ei ole päästelty, mutta kyllä niittenkin aika tulee. Uutta-Seelantia tulee ikävä sekä kaikkia kavereita, tuttuja, tutun tuttuja, juoksureittejä, surffaamista, kesää, lemmikkejämme, rentoa ja sosiaalista elämäntapaa, helppoa koulua... lista voisi jatkua ikuisuuteen. Kotona minua kuitenkin odottaa perhe, sukulaiset, kaverit, uusi koti, SAUNA!! Tunteeni ovat siis ristiriitaiset, en halua lähteä, mutta on kuitenkin jänskää ja ihanaa tulla taas kotiin.


Olen saanut näiltä 10 kuukaudelta niin paljon. Olen tavannut lukuisia vaihtareita, jotka ovat lähteneet kotiin pettyneinä, mutta minä itse olen ollut niin tyytyväinen. Vaihtovuosi on pitkä aika, mutta se menee ohi nopeasti. Siihen kuuluu paljon hyviä  ja huonoja päivä. Loppujen lopuksi ne huonotkin päivät muuttuvat hyviksi. On mahdotonta ajatella, kuinka paljon olen kasvanut ja oppinut. Olen selkeästi ottanut kaiken irti minkä olen saanut ja minulla on vielä hetki aikaa jatkaa samaan malliin, joten olen pahoillani, mutta on aika rientää.

inspiroituneena kohti uusia seikkailuja