Saavuin Whakataneen jo 6 päivää sitten. Tätä ennen ehdin viettämään aikaa sukulaisten ja kavereitteni kanssa, pidin kahdet läksiäiset ja tein kouluhommia. Pakkaus jäi hieman viimetippaan, mutta ehdin silti hyvin. Lähteminen oli tietysti kamalaa. Jätin kaikki rakkaat perheenjäsenet, sukulaiset ja ystävät ja lähdin yksin kauas pois ja vielä pitkäksi aikaa.
 |
| Kiitos kakusta! |
Matka oli raskas. Ensimmäinen lento meni sutjakkaasti ja sain heti juttuseuraa vieressä istuvalta tytöltä. Seuraava lento oli 16 tuntia ja todella pitkästyttävä. Istuin ranskalaisen pariskunnan vieressä ja yritin puhua heille ranskaa, muttei heitä oikein kiinnostanut. (musta on tullut pelottavan sosiaalinen) Pitkän lennon jälkeen minun piti vaihtaa terminaalia sisäisten lentojen terminaaliin ja valmistautua viimeiselle lennolle, joka oli onneksi todella lyhyt. Matka sujui hyvin ja ongelmitta.
Heti laskeuduttuani Uuteen-Seelantiin huomasin, kuinka avoimia ihmiset ovat. Tuntemattomat juttelevat toisilleen, kyselevät kuulumisia ja pyytävät kylään. Maoreja eli Uuden-Seelannin alkuperäiskansalaisia näkee aika paljon. Heillä on usein tatuointeja ja he puhuvat tietysti maoria. Osa ihmisistä on kovin brittiläisiä ja osa vaikuttaa enemmän australialaisilta. Näin alkuun Uudesta-Seelannista minun verkkokalvooni on jäänyt useat laaksomaiset kukkulat, kummalliset puut, aurinko, lehmät, hevoset ja kauniit rannat. Vaikka täällä pitäisi olla valtavasti lampaita, olen nähnyt niitä vain kerran, kun taas lehmiä näkee joka puolella.
 |
| Ohope beach |
Vietin ensimmäiset päiväni vaihto-oppilasvastaavan luona, sillä perheelläni oli menoa. Olen nyt kuitenkin ollut jo 4 päivää oman perheeni luona. Asun siis omakotitalossa ja meitä on täällä viisi, 20 ja 21-vuotiaat tyttäret Sarah ja Rachel, saksalainen vaihtari Juli, perheen äiti Andrea sekä Andrean siskon tyttö Diana. He ovat kaikki todella mukavia sekä kilttejä ja vitsailevat paljon. Perheen äiti Andrea on todella rento tyyppi ja kovin australialainen, hän tekee hyvää ruokaa ja ottaa meidän vaihtarien tarpeet huomioon sekä tukee meitä ja tyttäriään kaikessa. Kanssamme asustelee myös kaksi koiraa Rosie ja Beejay, kissa Lockie sekä muutama kultakala.
 |
| Perheen koira Rosie ottaa rennosti |
 |
| Sarah, minä, Juli ja Rachel |
Täällä ei syödä lounaaksi lämmintä ateriaa, vaan paahtoleipää ja hedelmiä tai muuta vastaavaa. Olen ollut vasta muutaman päivän täällä, mutta paahtoleivät tulevat jo nyt korvistani ulos. Onneksi kävimme kaupassa ja löysin sieltä kaurahiutaleita, jotta voin tehdä puuroa. Päivällinen syödään vasta todella myöhään, joten sitä leipää tulee syötyä siinä välissä muutamaankin kertaan. Päivällinen koostuu täällä pääosin lihasta, mutta host-äitini on tottunut tekemään paljon kasvisruokaa, joten me syömme sitä enemmän.
Näiden muutamien päivien aikana olen käynyt ajelulla ympäri kaupunkia ja mielestäni tämä paikka on ihana! Se on pieni, mutta kauppoja löytyy sekä paljon kaunista luontoa ja rantoja. Oltiin eilen perheen kanssa rannalla syömässä paninit ja käytiin yhdessä tyttöjen kanssa heidän hevosten luona. Opin itsekin jo vähän ratsastamaan! Se oli ihan kivaa ja yllättävän helppoa, mutta harrastan mielummin jotain muuta. :D Whakatanen vesistöihin on poikkeuksellisesti eksynyt nuori merinorsu, joten tätä ollaan käyty katsomassa muutamaan otteeseen ja voin sanoa, että se on valtava!
Tänään oli kuuma päivä, joten lähdimme piknikille ja uimaan kauniille Rotoma järvelle. Söimme minun tuomia hapankorppuja erilaisten juustojen ja lohitahnan kera. Perhe oikeasti rakasti niitä.
 |
| Merinorsu Momoa |
 |
| Rotoma-järvi |
Täällä on nyt kesä ja juuri tällä hetkellä 30 astetta. Paikalliset valittavat jatkuvasti, että on liian kuuma, vaikka olisikin viileämpi päivä. Silti rannalla on aina vain muutama ihminen, joka sopii suomalaiselle hyvin. ;) Mulla ei ole ollut vielä koulua, koska on loma, mutta se alkaa ylihuomenna keskiviikkona. Meillä on alkuun kaksi esittelypäivää, jonka jälkeen kouluarki alkaa.
Kommentit
Lähetä kommentti